Laturin tekosia

[laturi]

Innostus omien varusteiden tekemiseen alkoi kun tuli halvalla vastaan M05 sadeasukangasta, ja mietti kuinka sitä vois hyödyntää. Koitin tehdä ensimmäiseksi siitä "perse-alustan", koska repun suojaksikin tuo kumimainen ensimmäisen erän kangas oli melko painavaa. Tämän onnistuttua tuli mieleen pari muuta ideaa, joista ensimmäisenä päätin toteuttaa aselaukun huutavaan tarpeeseen, ja kun kaupastakaan ei saa semmoista minkä haluaa, eikä ainakaan halvalla.

Aselaukku vol 1.

-Mitat n. 100 cm x 25 cm
-Kyljessä velcro nimilappuja ja muita merkkiä varten
-Pals-kujia taskujen kiinnitykseen, mihkä saa esim. A-rata vehkeet, tai vaihtoehtoisesti kuulapyssyilyssä tarvittavat nippelit
-Kangas M05 Foxduraa 1000D:tä. Sisältä virolaista maastoasukangasta, jota löytyi nurkista lojumasta
-Vetoketju 150 cm Bundeswehrin ylijäämää
-Pals-lenkit ja kantokahvat kotimaista 25 mm hihnaa
-Lanka Güterman Zwilon #60, Nylon 6,6. Mitä se ikinä tarkoittaakaan. Oli oikean väristä ja kuulemma hyvää =)..
-Pehmusteena vaahtomuovi 30 mm paksuna






Perse-alusta.

-Purin Fortumin mainos-istuinalustan ja tein uudet kuoret
-Lisäsin kiinnikkeen velcrolla, jotta saa nippuun
-Lisäsin kiinnityslenkit, jotta saa esim. tetsariin kiinni, jolloin esim. vartiossa olevalla gona-taistelijalla on aina lämmike perseen alle mukana.




Työt onnistu ihmeen hyvin. Saa sitten nähdä kuinka kestää käyttöä..

[Jesse]

Oikein hienoja tekeleitä, aselaukun sisuksen olisin tosin ehkä jättänyt mustaksi.

[laturi]

Tuli tehtyä pari taskua suoraan tarpeeseen.

Juomarakkotasku M13 liiviin sopivana. Sisälle menee pikkuisen mytyssä sourcen 3 L normaali pitkämäinen rakko.




Värkkäsin myös pieniä yleistaskuja useempia kappaleita pistoolin lippaalle, monitoimityökalulle tai vaikka valaisimelle. Kopioin taskun suoraan Varustelekan kiristysside-taskusta, erona vain hihnan leveys ja joustonauhan kaksiosaisuus värkin puutteesta johtuen.




Tuli mieleen prjojektien jälkeen, että esim. juomarepussa pals-hihnojen päät kannattaisi taittaa kaksinkerroin päästä, etteivät alkaisi purkaantua päästä ja repsottaa..

[laturi]

Markkinoilla ei tuntunut olevan juuri sopivankokoista reppua sopivilla ominaisuuksilla, niin teimpähän itse taistelurepun kokopäivän taistelureissun tarpeisiin. Tarkoituksena saada mukaan juomarakko, sadevaatteet, vähän vaihtovaatetta (mm. sukat+taukovaate) ja pikkuisen purtavaa. Tilanteen mukaan saa sitten "molle"-lenkkeihin kiinnitellä taskua tarpeen mukaan, jos tehtävä tai toiminnan muoto vaatii (a-tarvikkeet yms.). Muuten onnistu ihan hyvin, mutta tilaamani ylijäämä-vetoketju toimii väärinpäin, eli ei avaudu keskeltä vain päistä..

Taistelureppu vol. 1

- Juomarakolle oma lokero seljässä sisäpuolella
- Kovike/tukilevylle paikka seljässä ulkopuolella
- Repun hihnoissa hieman joustonauhaa juomarakon letkun hallintaan
- Juomarakon letkulle läpivienti kantokahvan juuressa
- Pikkuinen vetoketjutasku sisällä arvotavaroille, esim. auton avaimille ja lompsalle
- "Molle"- lenkkiä niin paljon kuin viitsi ommella

[laturi]

PRJOTEKTI: AUTON MAALAUS TELALLA

Kesän kuulapyssyreissuille ollaan aina kaivattu nelipyöräistä kuljetuskalustoa ingame-ajoneuvoksi. Nyt kun löytyi harrastuskaverilta kalustoa, niin tuli tarve tehdä hieman pintavärin kenttäkelpoistusta.

Autoja yleensä maalataan ruiskumaalauksella, jolloin etuna on ainakin tasainen pinta, jos homman osaa. Huonona puolena ruiskumaalaus vaatii hieman harjoittelua, jotta saa tarpeeksi paksuja kerroksia, kuitenkin niin ettei maali lähde valumaan tai tule appelsiinipintaa. Mielestäni suurimpana miinuksena ruiskumaalauksessa kuitenkin on suojauksen tarve niin ympäristöön, auton ei-maalattaviin osiin ja vielä itse maalaajaankin. Tilat pitäisi olla valoisat ja lämpöiset, kuitenkin maalauskelpoiset, koska maalisumua ruiskumaalauksessa leviää pitkälle ympäristöön.

Lähdin siis miettimään jotain muuta vaihtoehtoa. Päädyin offroadi-palstoja luettuani telan ja pensselin yhdistelmään, jolloin ympäristön, auton ja itsensä suojaamiselta vältytään lähes kokonaan, ja lopputuloskin näyttää ookoolta. Projektissa ei lattiaa tai muuta ympäristöä ei tarvinnut suojata ollenkaan. Auton ei-maalattaville osille, kuten ikkunoille, lampuille, puskurreille riitti vaan yhden maalarinteipin levyinen kaista teippiä, kun ruiskumaalauksessa ne olisi tarvinnut peittää kokonaan. Myöskin maalattavan pinnan karhennus oli helpompaa, kun pintaa ei tarvi hioa niin sileäksi, vaan p120 karkeus riitti hyvin. Näin ollen mahdolliset paikkauskohdatkaan ei näy niin lujaa silmään, verrattuna ruiskupintaan.

Maalauskalustona toimi K-raudasta ostettu 11€ väliovien maalaukseen tarkoitettu n. 10 cm pitkä vaahtomuovitelan tapainen tela, ja mahdollisimman pehmoinen pensseli. Maalina käytin halvahkoa peltikattomaalia Teknos Kirjo Aqua- puolihimmeää panssarimaalia, värissä AN-11, jonka onkin puolustusvoimien virallinen värisävy, joka kustansi reilun 130€ purkki (9 L). Oikea armeijan käytössä oleva maali olisi tietääkseni ollut kaksikomponenttinen Teknos Inerta 70 camouflage paint samassa sävyssä, mutta silloin hinta olisi ollut kolminkertainen, kuitenkin vielä suht. edullinen verrattuna normaaleihin automaaleihin. Vesiohenteisen maalin halusin varmuuden vuoksi, jotta maalilla voi maalata mitä haluaa, pelkäämättä aiemman maalin reagointia päällemaalattavaan maaliin.

Työvaiheet:

Ensimmäisenä auto pestiin omistajan toimesta, ei-vahaa sisältävällä tehopesuaineella. Tämän jälkeen kun auto saatiin käsittelypaikalle, auto hiottiin allekirjoittaneen ja autonomistajan toimesta P120 paperilla koneellisesti, ja lopuksi käsin viimeistellen. Tässävaiheessa irroitettiin myös helposti irti lähtevät osat, kuten rekisterikilpi, ja takavalot.

Hionnan jälkeen tein tarvittavat ruostepaikkaukset hiomalla ensin ruoste pois ja laittamalla puhdistettuun paikkaan ensin punaasta spray-ruosteenestopohjamaalia, ja sitten pakkelia päälle (vaihtoehtona jättää laittamatta pakkelin alle pohjamaali. En tie kumpi paree konsti..). Pakkeloinnin ja hionnan jälkeen paikkojen päälle suihkutin hieman täyttävää pohjamaali-spraytä pakkelin pinnan ja ympärystän sulkemiseksi ja peittämiseksi. Helmoissa käytin pohjamaalina pensselöitävää Ferrex-ruosteenestopohjamaalia. Vähän helmaan piti peltitöitäkin tehdä.

Sitten kun pohjatyöt olivat valmiit, piti vielä suojata ikkunat, peilit yms. maalarin teipillä, johon käytin n. 4 cm leveää normi maalarinteippiä. Tämän jälkeen seurasi pinnan puhdistus maalattavan pinnan puhdistukseen tarkoitetulla aineella, joka poistaa mm. silikoonia. Ainetta nukkaamattomaan rättiin ja auto ympäri pyyhkien. Nyt oli ikävin osuus tehty ja seuraavaksi päästiin itse asiaan, eli pintamaalin levittämiseen..

Aloitin pintamaalin vetämisen auton katosta, ettei tarvi tuoreeseen kyljen maaliin nuohota itteänsä kun kurkottelee katolle. Maalia kaadoin aina annoksen telalle tarkoittettuun kaukaloon ja päästelin maalia telalla kattoon. Tartunta oli vähän niin ja näin, eli jos laittoi liian vähän maalia, tela vei aina maalia mennessään, ja jos laittoi liikaa maalia, niin tela ei pyörinyt. Totesin, että ainakin toiseen kertaan pitää maalaus suorittaa. Katon jälkeen maalasin takaluukun ja konepellin ja tämän jälkeen kyljet. Ennen kylkien maalausta kiersin kaikki ovien raot ja ikkunoiden reunat pensselin kanssa läpi. Telalla maalia oli helpo levittää ensin ristiinrastiin ja tämänjälkeen samansuuntaisilla vierekkäisillä vedoilla viimeinen silaus. Maaliin ei jäänyt telanjälkiä näkyviin ,vaan maali kuivui hienosti tasaiseksi pinnaksi, vaikka olisi jo kuivanuttakin maalaillut jostain kohtaa märällä.

Kun sain yhden kierroksen tehtyä, aloitin heti uuden maalauskierroksen maalin ollessa ensimmäisestä paikasta kosketuskuivahkoa. Toisella maalauskerralla maali melkein peitti lopullisesti pinnan, mutta kuitenkin pintaa oli vaikea saada kokonaan täydelliseksi. Päätin siis vielä maalata kolmannen kerran. Toisen kerran jälkeen auto kerkisi kuivaa pari päivää, kun vedin kolmannen viimeisen kerroksen. Pinnasta tuli tasalaatuinen, hieman tasaisesti röpöinen johtuen telasta, ja kyseisen maalin itse-siliättömyydestä. Valumia ei maaliin tullut ja prosessi oli kaikin puolin helppo. Viimeisenä maalaustyönä maalasin vielä pintamaalin kuivuttua oviaukkojen karmit pensselillä kolmeen kertaan, jolloin ulkonäöstä tuli huomattavasti parempi, kuin että valkoista vanhaa väriä olisi loistanut ovia avatessa. Pensselin jälkeä ei karmeissa paljoa näkynyt, joten mieleen tulikin, että pitäisikö seuraava auto koittaa maalata pelkällä pensselillä =). Maalia kului n. 4-5 L.

Kolmannen kerroksen jälkeen irroittelin suoja-teipit, jotka oli jo parin päivän kuivumisen jälkeen aika tiukassa, ja kiinnittelin auton-osat takaisin kiinni ja voilá! -maalaustyö oli valmis. Auton annoin kuivua vielä n. 1 vko hallissa maalaustyön jälkeen kun pihalla vallitsi kurakelit ja välillä pakkanen.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _


Vaikka autonmaalaus telalla ja pensselillä hieman hupaisalta kuulostaakin, ei jälki ollut yhtään pöljempi, ja voi jopa voittaa huonon ruiskumaalarin tekemän jäljen. Uskoisin että hieman paksumpi 2-komponenttimaali voisi hieman enemmän siloittua itsestään, jolloin pinnasta tulisi vielä vähemmän röpöinen. Röpöisyys ei nyt ulkonäön kannalta niin paha ole, mutta uskoisin sen lisäävän kuran tarttuvuutta jonkun verran. 2-komponenttinen maali voisi muutenkin muodostaa kovemman pinnan, joka tuntui olevan tässävaiheessa testattuna maalin heikkous. Koitin hieman vanhaan lokasuojaan tehdä naarmuja tuohon maaliin, ja naarmut jäi melko herkästi näkyviin. Paikkaus on toki helppoa, kun ottaa vaan telan käteen ja telaa paikan päälle, ja paikan ei pitäisi erottua ympäristöstä =). Kulutuksen kestoa kokeilin painepesurin pyörivällä "teho suuttimella", ja painepesun pinta kesti mukisematta, vaikka kauan ja läheltä päästinkin. Tela olisi voinut olla myös isompi pituudeltaan ja halkaisijaltaan, jolloin paksumman maalikerroksen saaminen olisi ollut todennäköisempää, kun tela olisi isompana ehkä pyörinyt paremmin. Toki lyhyellä telalla oli helppo päästä joka paikkaan.

Jatkossa olisi tarkoitus maalata myös oma vw transporter saman väriseksi myöskin samalla maalaustekniikalla. Maaliksi olen hommannut jo 2-komponenttistä työkonemaalia aikaisemmin, jolla ton.näk. saadaan vähän parempi kulutuksen kesto pintaan. Hiace siis toimi volkkarimiehelle hyvänä kokeiluna maalata telalla autoa, ja kokemukset ennenkaikkea olivat positiivisiä =D. AN-11 väri oli justiin sitä mitä pitikin ja vielä himmeyskin maalilla oli oikea! Pellikatto-maalin kestosta saadaan todennäköisesti lisää tietoa lähitulevaisuudessa kun suolakurakelit ovat valloillaan ja päästään kevääseen =).

Joulun aikoihin koitan saada transportteriinkin maalia, joten koitan jatkaa sitten ketjua uuden projektin merkeissä.

Kuvia:

1. Ruosteiden poisto


2. Pohjamaalaus


3. Pensseli-pohjamaalaus


4. Maalausvälineet


5. Katon maalausta


6. Kertaalleen maalattu pinta


7. Ovipielet penssilöitynä


8. Lopputulos edestä


9. Lopputulos takaa


10. Lopputulos läheltä

[Windi]

Tuohon mandariinipintaan suurin syy yleensä, että ihmiset käyttää liian pientä kompuraa. Eli paine laskee ja sitten ruisku alkaa räkimään. Edelliskeväänä maalasin meidän porukan pelikärryn Temadur 20 AN11 (PV käyttää mielestäni myös) maalilla ja motonetin ruiskulla ja hyvin onnas. Meillä oli kaverin isän kompura jossa on saakelin iso ilmasäiliö, niin paine ei pääse laskemaan, eikä mandariinia synny.

Temadur oli tosi riittosaa maalia, 3L tohon avolava transporteriin ja ei ees menny kaikki. Kerroksia tuli suihkittua aika monta.

Mun ohjeet:
- Maaliruisku
- Temadur
- Iso kompura
- Iso pullo fireballia ja maalauskänni

https://www.instagram.com/p/BU64OuOl_Kk ... uemksvye0m

Hyvää jälkeä kyl toi sun pinta on kyllä noillakin. Itse vaan niin laiska ettei viitte käsin tahkoa

[jma78]

Tosta repusta;

Kannattaa jatkossa harkita sitä että päättäisit noi pals webbingit saumoihin sen sijaan että päätät ne noin.. helpompi saada siisti lopputulos

[laturi]

Mun ohjeet:
- Maaliruisku
- Temadur
- Iso kompura
- Iso pullo fireballia ja maalauskänni

https://www.instagram.com/p/BU64OuOl_Kk ... uemksvye0m

Hyvää jälkeä kyl toi sun pinta on kyllä noillakin. Itse vaan niin laiska ettei viitte käsin tahkoa

Hienon näköstä tulee näköjään ruiskullaki! Itse olen siltä osin laiska, että suojaushommat ei kiinnostanu, ja paikka missä maalasin, olis vaatinu paljon suojausta. Yhden auton maalasin joskus ruiskulla ja sen jälkeen monessa paikassa yli 10 m päässä oli sankasti tarttunutta maalisumua, joten tuo suojaushomma oli mulla suurin syy päätyä telaan. Toki pihalla olis voinu varmaan kans päästellä, mutta kelit ei oikeen olisi sallinu tähän aikaan vuodesta..

Tosta repusta;

Kannattaa jatkossa harkita sitä että päättäisit noi pals webbingit saumoihin sen sijaan että päätät ne noin.. helpompi saada siisti lopputulos

Ok, kiitti vinkistä! Tosin osan webbingeistä päätin tehdä vasta jälkikäteen, kun reppu oli jo kasassa..

[Windi]

Hienon näköstä tulee näköjään ruiskullaki! Itse olen siltä osin laiska, että suojaushommat ei kiinnostanu, ja paikka missä maalasin, olis vaatinu paljon suojausta. Yhden auton maalasin joskus ruiskulla ja sen jälkeen monessa paikassa yli 10 m päässä oli sankasti tarttunutta maalisumua, joten tuo suojaushomma oli mulla suurin syy päätyä telaan. Toki pihalla olis voinu varmaan kans päästellä, mutta kelit ei oikeen olisi sallinu tähän aikaan vuodesta..

Joo, me maalattiin alkukesästä ulkona. Ei tuullut niin homma onnistu ja koska kyseessä tollanen rymywagon, niin ei silleen huolettanut mahdolliset roskat tms. Tosin eipä niitä tullutkaan pintaan. Ja vaikka maalattiin ulkona, niin tuo Temadur on aika myrkkyä. Se on liuotinpohjasta ja haisee ihan helvetisti. Maskit päässä pihalla, mutta silti päätä särki jne siitä kärystä. Sisällä toi ois vaatinut sit jo astetta kovemmat maskit ja ilmanvaihdon. Helvetin hyvää maalia muuten.

[laturi]

Hiacesta sen verran päivitystä, jotta pellikattomaali ei ollu hyvää, koska talven jälkeen helmoissa jo pientä pintaruostetta, mihin suola-kura valunut. Eli pellikattomaalia ei ole näköjään tarkoitettu kestämään suolaa. Maalin alla ollut Ferrexi oli ilmeisesti myös melko turhaa tavaraa autohommiin..

Mutta sitten uudempaa projektia:

Transporter 2,4 d, vm. 1997.

Kuvissa näkyy hieman alkutilaa ja väsäämistä, sekä lopputuotos. Tarkoitus oli siis tehdä maastopukuisen miehistön kuljetukseen ja omiin siviili-kuljetustarpeisiin sopiva värkki henkilöpakettiauton tueksi.

Projektina tämäkin homma venyi aika pitkälle, kun pintaruosteen lisäksi löytyi jostain aina vähän lisää, ja kovan hitsailun, hionnan ja kravaamisen jälkeen pääsi suorittamaan maalausta autoon. Maalauksessa käytin 2-komponenttistä polyuretaanimaalia ja maalauspinnasta tuli vähän Hiacea huonompi, vaikka maali peitti paljon paremmin. Olisi pitäny pistää ohennetta kunnolla sekaan, mutta en laittanut, kun aluksi näytti siltä ettei tarvisi. Näinollen pinta jäi vähän enemmän "appelssiinille" kuin Hiace, mutta maalaus muuten onnistui hyvin. Johonkin jäi myös vähän telanjälkiä näkyviin, kun sörkin pienen kuivumisen jälkeen vielä uudestaan telalla. Käytin pohjamaalina paikatuissa ja metallille hiotuissa kohdissa Teknoksen epoksipohjamaalia, mikä pitäis olla aikasta hyvää värkkiä. Pintamaalilla maalikerroksia maalasin muistaakseni 2 kpl. Maalauksen jälkeen vetäisin liuottimella pestyyn ja rapsutettuun pohjaan alustamassan, jossa hieman öljyä seassa paremman imeytyvyyden, sekä ruosteen pysäytyksen takia.

Maalaus ja massaus hommien jälkeen pääsi tekemään sitten niitä "hyviä hommia". Taakse tein parilla pultilla irroitettavat penkit, jotka pysyy seiniin kiinnitetyissä kiskoissa kiinni. Penkit palvelee miehistönkuljetustarpeita, ja kesän kuulapyssyilyjen perusteella autoon mahtuu yhteensä mukavasti 12 ukkoa/akkaa ja tunkemalla 13 =). Tunnelman luojaksi tavaratilan kattoon kiinnitin punaisen valon (peräkärryn valo n. 2 €). Ohjaamossa apukuskille tablettiteline (Ram-mount) tilannekuvan katseluun, ja ajoneuvoradio omaan boxiinsa kojelaudan alle. Peruutuskameran kans hommailin, jotta näkee, että kaikki matkustajat pääsee kyytiin eikä jää peruuttaessa alle, sekä led-peruutus/työvalot taakse katolle. Lisäksi sotahommat nykyään tarvitsee paljon akkuvirtaa, joten latausta varten väsäilin kojelaudan alla olevaan pelliboxiin myös muutaman ylimääräisen tupakansytytinpaikan. Kaikki edellämainittu lisävarustelu on johdotettu kojelaudan alapuoliseen pelliboxiin, jossa namikat eri toiminnoille, sekä kaikille värkeille päävirtakytkin. Eli kaikki saa pysymään tarvittaessa päällä ilman, että autossa on avaimia, tai sitten kaikki saa pysymään kiinni, ottamalla lisävarusteista päävirran pois. Tavaratilan väliseinään lisäilin myös raskaasta kuljetuskalustosta tuttua kiinnityskiskoa, johon saa vaikka ripustaa reppuja, sinkoja, yms. mitä muuta nyt autossa yleensä kuljetellaan . Kun penkkejö takana ei tarvita, toimii myös penkkien kiinnityskiskot tavarankiinnityskiskoina, mihin saa liinat kiinni.




Offroad-ajelulla


Synkkää sepitystä


Kohti parempaa. Epoksipohjamaalit pinnassa


Totuus alkaa valjeta. Huomaa ikkunoiden suojausvaatimukset telamaalauksessa.


Maalausjälkeä takaovessa


Alusta massattuna


Vanerointi valmis, kohti muuta varustelua


Väliseinän kiinnityskiskot ja tavaratilan penkit


Ohjaamon varustelu


Radiolaite/lisävarusteboxi (pelliloota tehty kahdesta hylätystä tietokoneen pöydän-alus kiinnikkeestä). Kyljessä tupakansytkäri-paikat.


Tunnelman luoja-valo


Peruutus-avustimet