GEARDOLUOLA

Meidän perheessä on jo kolmesta parista Meindl:in vaelluskenkiä irronnut pohjat yllättäen kesken käytön. Kengät olivat vanhoja (n. 10v), mutta muuten hyväkuntoisia ja hyvin pidettyjä. Toki pohjissa oli normaalia kulumaa, mutta pohjat eivät missään tapauksessa olleet loppuun käveltyjä. Kävellessä pohjat vain irtosivat. Ekalla kerralla Lapissa päiväretkellä, mikä oli aika kiusallista. Tästä oppineena perheen vanhoja Meindleja ei enää käytetty paikoissa, joissa olisi tullut todella ongelmia pohjan irtoamisesta, joten seuraavat kaksi paria hajosivat city-olosuhteissa. Kun kävin näyttämässä kenkiä suutarille, hän sanoi sen olevan pohjan materiaaliin liittyvä tyyppivika. Kaikisssa kengissä oli Vibramin pohjat.

Ongelma on erittäin kiusallinen, koska Meindlen lesti sopii meidän perheen jalkoihin erittäin hyvin ja kengät ovat olleet todella mukavia. Mutta eihän noita uskalla ostaa jos nistä irtoaa pohjat.

Ostaa lyhempiaikaiseen käyttöön. Nykyisillä pohjamateriaaleilla tapahtuu vastaavaa myös muilla merkeillä.

Tuttu juttu. Kengät olivat hyvät, mutta vaelluskumppanilta rapsahtivat pohjat irti tietysti keskellä Käsivarren pahinta rakkaa. Pelkät välipohjat kestivät onneksi vielä noin 40 km autolle asti.

Soitin silloin Meindlin maahantuojalle tästä sekä toisesta ongelmasta eli nauhalenkeistä, jotka vääntyivät kävellessä auki. Vastaus molempiin oli ”käyttövirhe”: kenkiä ei oltu käytetty tarpeeksi tai niillä oli kävelty jossain liuottimessa (niillä käveltiin päivittäin eikä liuottimessa).

Nauhalenkkien osalta selitys oli, että ongelma johtui siitä, etteivät nauhat olleet alkuperäiset. Lisäksi lenkkien kuului kuulemma pettää tarvittaessa turvallisuussyistä, jos jää esimerkiksi roikkumaan jostain kiinni.

Pohjista taas kerrottiin, että aina kun niitä on tutkittu, kengät ovat lopulta olleet noin 10 vuotta vanhoja, eikä kenkien nykyään kuulukaan kestää pidempään.

Olimme tästä eri mieltä. Kenkä oli muuten laadukas: sisävuori ehjä ja Vibram-pohja lähes kulumaton, joten jäi ihmetyttämään, miksei välipohjan materiaali kestä vastaavasti. Minulle jäi vaikutelma, että kyse oli enemmän materiaalin ikääntymisestä kuin normaalista kulumisesta.

Välipohjan materiaali on PU:ta ja ilmiön nimi on hydrolyysi. Googlaamalla ”Meindl hydrolysis” löytyy aiheesta paljon keskustelua ja kokemuksia.

Suoraselkäisemmältä olisi tuntunut, että ongelma olisi todettu avoimesti ja tarjottu selkeä korjauspolku. Sama koskee myös valmistajaa, joka viestii ongelmasta vältellen. Nyt pohjautus maksaa noin 150 euroa ja kengät lähetetään valmistajalle.

Kokemus jätti sellaisen tunteen, ettei kenkiin voinut täysin luottaa, eikä valmistajan tai maahantuojan viestintä lisännyt luottamusta. Äänestämme siis jaloillamme (hehheh) ja käytämme jatkossa kenkiä, joissa pohjat pysyvät paikoillaan.

Omalla kohdallamme Viking Hunterit ja Hanwagit ovat kestäneet ilman vastaavia haasteita.